Paimion henki ja hoitava luonto

Ajankohta: 17.08.2024 klo: 13:00-20:00

Paikka: Paimion parantola Alvar Aallontie 275, Paimio

1930-luvulla valmistunut Paimion Sanatorio edusti modernistista visiota, joka nousi Etelä-Länsi-Suomen mäntymetsien keskeltä. Jokainen rakennuksen yksityiskohta suunniteltiin tuberkuloosipotilaat mielessä pitäen, aina aurinkoterasseista värimaailmaan, pehmeään valaistukseen ja turkiksilla vuorattuihin makuupusseihin asti.

Paimion parantolassa järjestettävä tapahtuma tutkii paikan ja tilan merkitykselle mielen ja ruumiin ja hyvinvoinnille.

Tuberkuloosin historiaa valottavan näyttelyn ja keskustelutilaisuuden avulla tutkitaan, millaisena luonnon- ja rakennetun ympäristön, ilman, ilmaston ja sääolosuhteiden suhde on nähty historiassa ja mitä historia voi opettaa paikan ja ilmaston merkityksestä mielen ja ruumiin hyvinvoinnille. 

Kuuntele:

BBC:n The Evidence: Heatlhy Buildings-jakso Paimion parantolasta

 

Tuberkuloosipotilaita Paimion parantolan aurinkoterassilla. Kuva: Paimion parantola

 

Ohjelma tarkentuu huhtikuussa 2024.

Panelistit ja puhujat

Einat Amir

Rooli: JärjestäjäOrganisaatio: Aalto Yliopisto

Heini Hakosalo

Rooli: Järjestäjä, hankettöryhmän jäsenOrganisaatio: Oulun Yliopisto

Timo Kiiskinen

Rooli: Järjestäjä, hankettöryhmän jäsen

Mika Rämet

Rooli: PuhujaOrganisaatio: Tampereen yliopisto

Mikko Sams

Rooli: Järjestäjä, hankettöryhmän jäsenOrganisaatio: Aalto Yliopisto

Seppo Vainio

Rooli: Järjestäjä, hankettöryhmän johtajaOrganisaatio: Oulun Yliopisto

Tuula Vasankari

Rooli: PuhujaOrganisaatio: Filha ry ja Turun yliopisto

Tule mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan

Artikkelit

Kuudes sukupuutto? Ilmassa on väistämättömän murroksen piirteet

Huhtikuun 12. 2024 oli Suomen ylikulutuspäivä. Se tarkoittaa, että suomalaiset kuluttivat oman laskennallisen osuutensa maapallon luonnonvaroista jo ennen huhtikuun puoliväliä. Suomalaiset ovat yksi maailman eniten luonnonvaroja kuluttavista kansakunnista. Elämme tällä hetkellä kestävyysmurrosta, sanoo kestävän hyvinvoinnin professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta.   Koko maailman ylikulutuspäivä vuonna 2023 oli 2.8. Tuolloin ihmiskunnan kulutus ylitti Maan ekosysteemin…

Marko Jäntti: Ihmisen luontosuhde pysyy, luontoyhteys muuttuu

Yliopistonlehtori Marko Jäntti työskentelee Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Mitä tarkoittavat luontosuhde ja luontoyhteys? Mikä ero näillä monesti keskenään sekoittuvilla käsitteillä on? Luontosuhteen ja luontoyhteyden käsitteitä käytetään tosiaan hyvin vaihtelevalla tavalla. Itse henkilökohtaisesti pidän seuraavasta määritelmästä: luontosuhteella tarkoitetaan yksilön käsitystä, kokemusta tai tunnetta yhteenkuuluvuudestaan luonnon kanssa. Luontosuhde on voimassa ihmisen syntymästä…

Pekka Kilpeläinen: Älykäs mittaaminen hyödyttää terveyttä

Pekka Kilpeläinen toimii tutkimusjohtajana Oulun yliopistossa. Erilaiset terveyttä mittaavat sensorit alkavat olla osa ihmisen arkipäivää – mitä hyötyä ja mitä haittaa näkisit tällaisessa mittaamiskulttuurissa olevan? Itsensä mittaamisesta on ainakin se hyöty, että opitaan seuraamaan omaa terveyttä ja hyvinvointia. Mitattaessa opitaan näkemään samalla, miten mikin tilanne, tekijä tai toiminta (esimerkiksi ravinto, nukkumisen määrä, liikkuminen) vaikuttaa mitattaviin…