Marko Jäntti: Ihmisen luontosuhde pysyy, luontoyhteys muuttuu

Kirjoittaja: Petri Laukka
Marko Jäntti työskentelee yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa.

Yliopistonlehtori Marko Jäntti työskentelee Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa.

Mitä tarkoittavat luontosuhde ja luontoyhteys? Mikä ero näillä monesti keskenään sekoittuvilla käsitteillä on?

Luontosuhteen ja luontoyhteyden käsitteitä käytetään tosiaan hyvin vaihtelevalla tavalla. Itse henkilökohtaisesti pidän seuraavasta määritelmästä: luontosuhteella tarkoitetaan yksilön käsitystä, kokemusta tai tunnetta yhteenkuuluvuudestaan luonnon kanssa. Luontosuhde on voimassa ihmisen syntymästä kuolemaan saakka. Luontoyhteyttä voisi pitää luontosuhteen alakäsitteenä, ja siihen kuuluu esimerkiksi henkilökohtaisten kokemusten saaminen luonnossa toimimisen kautta, merkitysten antaminen ja tunneyhteyden kokeminen. Luontoyhteys voi heiketä tai vahventua ihmisen elämäntilanteen mukaan.

Onko olemassa hyvää tai huonoa luontosuhdetta?

Kun vertaa luontosuhdetta parisuhteen käsitteeseen, niin varmaankin voi olla sekä hyviä että huonoja luontosuhteita. Ylen haastattelussa professori Jukka Korpelan mukaan ”hyvä luontosuhde on sellainen yhteys luontoon, joka antaa itselle voimavaroja ja rentouttaa.”  Huono luontosuhde voisi olla selkeästi myös luontoa ei-kunnioittava toimintamalli, joka kuormittaa ja tuhoaa luontoa. Luontosuhdetta voi kehittää ja lapsuuden kokemuksia

Suomella on kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia. Mikä mielestäsi ovat tärkeimmät seikat tässä strategiassa?

Luonnon virkistyskäytön strategiassa on mielestäni tärkeintä tunnistetut hyödyt ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Luonnossa liikkumisen keskeisinä hyötyinä strategiassa on mainittu stressistä palautuminen, fyysinen aktiivisuus, immuunipuolustuksen vahvistuminen ja sosiaalisten kontaktien hallinta (mahdollisuus kanssakäymiseen tai yksinoloon).

 

 

Millä tavalla luonto mielestäsi parantaa ihmisen kestokykyä kohdata esimerkiksi vaikeuksia?

Luonnossa liikkuminen tuo hyvän olon tunteen, jos on ollut huono päivä töissä tai hankalia asioita painaa mieltä. Tämä varmaan johtuu siitä, että luonto motivoi liikkumaan enemmän kuin sisäurheilutilat. Lisäksi metsän tuoksut ja äänet ovat rauhoittavia.

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Olisiko tässä syy, miksi olemme maailman onnellisin maa?

Ihan varmasti tällä on merkitystä. Näemme joka päivä puita ja luontoa, mistä tulee hyvä mieli. Toki onnellisuuteen vaikuttaa moni muukin tekijä kuten kouluttautumismahdollisuudet sekä turvallisuus.

Digitalisaatio on muuttanut ihmisyhteisöä. Millaisia vaikutuksia digitalisaatiolla on ollut luontoymmärykseemme?

Digitalisaation kautta voimme saada lisää tietoa ja kehittää ymmärrystä mitä luonnossa tapahtuu ja miksi. Esimerkiksi voimme käyttää mobiilisovellusta tunnistamaan ruokasienet ja myrkkysienet.

Mitkä ovat digitalisaation hyödyt ja haitat luonnolle ja ympäristölle?

Digi voi vähentää luonnossa liikkumista ja heikentää luontoyhteyttä mutta toisaalta digitalisaation myötä turha paperin käyttö vähenee ja säästyy metsää.

Miten näet digitaalisen todellisuuden ympärillä kasvavan nuoren sukupolven luontosuhteen muuttuvan?

Nuorten luontosuhteesta tulee varmasti erilainen kuin heidän vanhemmillaan. Nuoret eivät välttämättä ole koskaan tehneet metsätöitä, keränneet marjoja metsästä tai yöpyneet metsässä. Joillekin metsä voi olla myös pelottava elementti. Toisaalta nuoret voivat pystyä vanhempiaan paremmin rentoutumaan metsässä, koska vanhemmat voivat muistaa metsän paikkana, joka vaatii paljon työtä.

Voiko luontoa digitalisoida ja saada siitä todellisuuskokemuksen kaltaista mielihyvää ja terveyshyötyä?

Luontoa voidaan digitalisoida ja viedä tietokonepeleihin, virtuaaliympäristöihin tai 360-kierroksiin. Parhaimmillaan digiluonto sopii henkilöille, joilla ei muuten ole pääsyä oikeaan luontoon, kuten sairaalapotilaat ja vangit. Toki hyvin usealla meistä on näytönsäästäjänä tai taustakuvana joku luontokuva. Tämäkin on osa luontoyhteyttä.

Sinua voisi kiinnostaa myös seuraavat

Kuudes sukupuutto? Ilmassa on väistämättömän murroksen piirteet

Huhtikuun 12. 2024 oli Suomen ylikulutuspäivä. Se tarkoittaa, että suomalaiset kuluttivat oman laskennallisen osuutensa maapallon luonnonvaroista jo ennen huhtikuun puoliväliä. Suomalaiset ovat yksi maailman eniten luonnonvaroja kuluttavista kansakunnista. Elämme tällä hetkellä kestävyysmurrosta, sanoo kestävän hyvinvoinnin professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta.   Koko maailman ylikulutuspäivä vuonna 2023 oli 2.8. Tuolloin ihmiskunnan kulutus ylitti Maan ekosysteemin…

Marko Jäntti: Ihmisen luontosuhde pysyy, luontoyhteys muuttuu

Yliopistonlehtori Marko Jäntti työskentelee Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Mitä tarkoittavat luontosuhde ja luontoyhteys? Mikä ero näillä monesti keskenään sekoittuvilla käsitteillä on? Luontosuhteen ja luontoyhteyden käsitteitä käytetään tosiaan hyvin vaihtelevalla tavalla. Itse henkilökohtaisesti pidän seuraavasta määritelmästä: luontosuhteella tarkoitetaan yksilön käsitystä, kokemusta tai tunnetta yhteenkuuluvuudestaan luonnon kanssa. Luontosuhde on voimassa ihmisen syntymästä…

Pekka Kilpeläinen: Älykäs mittaaminen hyödyttää terveyttä

Pekka Kilpeläinen toimii tutkimusjohtajana Oulun yliopistossa. Erilaiset terveyttä mittaavat sensorit alkavat olla osa ihmisen arkipäivää – mitä hyötyä ja mitä haittaa näkisit tällaisessa mittaamiskulttuurissa olevan? Itsensä mittaamisesta on ainakin se hyöty, että opitaan seuraamaan omaa terveyttä ja hyvinvointia. Mitattaessa opitaan näkemään samalla, miten mikin tilanne, tekijä tai toiminta (esimerkiksi ravinto, nukkumisen määrä, liikkuminen) vaikuttaa mitattaviin…

Ei enempää artikkeleita näytettävänä.