Näkymätön maailma tehty näkyväksi

Ajankohta: 19.06.2023 klo: 08:30-14:00

Paikka: Oulun Yliopiston Tiedepuutarha (Kaitoväylä 5, Oulu) (Zoom linkin saa pyytämällä: susanna.kaisto (at) oulu.fi)  

Näkymättömän bionanomaailman vaikutus tieteeseen ja evoluutioon

Tiede pyrkii luomaan merkittävää uutta tietoa ja teknologiaa. Historia osoittaa, että kaikki yhteiskunnalliset innovaatiot liittyvät suoraan tai epäsuorasti suuriin teknologisiin läpimurtoihin, kuten valon ja ydinvoiman hyödyntämiseen tai lääketieteellisten hoitomuotojen kehittämiseen. Aika ajoin saavutamme riittävästi tietoa, joka mullistaa maailmankuvamme paradigmoja. Esimerkkejä tällaisista ovat aurinkokeskeinen maailmankuva, suhteellisuusteoria ja evoluution mekanismi. Elämme nyt monella tapaa paradigmanvaihdosta. Automatisoitu biotekninen tiede tuottaa valtavasti pirstaloitunutta biomolekyylitietoa eliöistä. Samalla digitaaliset ja mobiiliteknologiat, tekoäly sekä koneoppiminen muokkaavat jälkipandemia-aikaamme.

Argumenta-tapahtuma pyrkii tuomaan yhteen tutkijoita, jotka työskentelevät ja ovat kiinnostuneita nykyisestä elämäntieteiden paradigman muutoksesta. Kaikilla elävillä organismeilla on uusi tunnistettu kommunikaatiojärjestelmä, joka perustuu monimutkaiseen solunulkoisten rakkuloiden, eli ekstrasellulaaristen vesikkelien (EV) tai eksosomien, välittämään tiedonsiirtoon. Nämä EV:t ovat silmälle näkymättömiä ja niiden koko vaihtelee 5–1000 nanometriin. Ne muistuttavat aivojemme toimintaa, jota pitkään pidettiin pääasiassa synaptisten vesikkelien varassa. Nyt tiedetään, että kaikki aivosolut käyttävät EV-järjestelmää molekyylitiedon vaihtamiseen.

Yksi EV:den tärkeimmistä ominaisuuksista on niiden kyky kuljettaa molekyylitietoa biologisten esteiden, kuten veriaivoesteen, läpi. EV:t voidaan katsoa kriittisiksi biologisiksi ohjelmointiyksiköiksi, kun ne välittävät sisältöään kohdesoluille. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia sairauksien ymmärtämiseen, uusien diagnostisten menetelmien kehittämiseen ja hoitojen edistämiseen. Saatu tieto leviää laajalle tieteen piiriin ja sen ulkopuolelle.

Lähde mukaan tähän tulevaisuuden matkaan!

Programme

08:30 Coffee

Session 1 Introduction to extracellular vesicles (Chair: Anatoliy Samolyenko)

08.45–09.00 Seppo Vainio: Introduction to pico – nano – microcosmos
09.00–09.10 Ilkka Nissinen: Towards wearable Raman devices by means of CMOS technology
09.10–09.20 Vladimir Zhivonitko: On identification of extracellular nanoparticle subset by NMR
09.20–09.30 Seyedamirhosein Abdorahimzadeh: Towards nanomicrofluidics
09.30–09.40 Lauri Rannaste: miRNA and NC measures in printed microfluidics

Session 2 EVs in the environment, microbiome (Chair: Feby Pratiwi)

09.45–09.55 Minna Poranen: Bacterial viruses as nanobiotech tools
09.55–10.05 Katharina Kujala: Environmental microbes
10.05-10.15 Feby Pratiwi: Berry and tree secreted microvesicles and their roles

10.15-10.45 Coffee break

Session 3 EVs in health I (Chair: Nsrein Ali)

10.45–10.55 Saara Laitinen: EVs as future blood products
10.55–11.05 Niina Salokorpi: Glioma brain tumorgenesis challenge
11.05–11.15 Ville Pimenoff: Power of longitudinal cohort studies – Finnish Maternity Cohort
11.15–11.25 Jane Chen: T-cell nanobioworld
11.25–11.35 Nsrein Ali: Skin as a diagnostic unit
11.35–11.45 Anatoliy Samoylenko: Cancer nanobiocosmos

11:45-12.15 Brown Bag lunch

Session 4 Networking and discussion (Chair: Seppo Vainio)

12.15–14.00 Discussion. Topics: Possibilities to collaborate. Joint grant applications.

 

Kuvia tapahtumasta:

Panelistit ja puhujat

Seppo Vainio

Rooli: Hanke-työryhmän jäsen, järjestäjä

Saara Laitinen

Rooli: Hanke-työryhmän jäsen, puhuja

Tule mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan

Artikkelit

Kuudes sukupuutto? Ilmassa on väistämättömän murroksen piirteet

Huhtikuun 12. 2024 oli Suomen ylikulutuspäivä. Se tarkoittaa, että suomalaiset kuluttivat oman laskennallisen osuutensa maapallon luonnonvaroista jo ennen huhtikuun puoliväliä. Suomalaiset ovat yksi maailman eniten luonnonvaroja kuluttavista kansakunnista. Elämme tällä hetkellä kestävyysmurrosta, sanoo kestävän hyvinvoinnin professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta.   Koko maailman ylikulutuspäivä vuonna 2023 oli 2.8. Tuolloin ihmiskunnan kulutus ylitti Maan ekosysteemin…

Marko Jäntti: Ihmisen luontosuhde pysyy, luontoyhteys muuttuu

Yliopistonlehtori Marko Jäntti työskentelee Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Mitä tarkoittavat luontosuhde ja luontoyhteys? Mikä ero näillä monesti keskenään sekoittuvilla käsitteillä on? Luontosuhteen ja luontoyhteyden käsitteitä käytetään tosiaan hyvin vaihtelevalla tavalla. Itse henkilökohtaisesti pidän seuraavasta määritelmästä: luontosuhteella tarkoitetaan yksilön käsitystä, kokemusta tai tunnetta yhteenkuuluvuudestaan luonnon kanssa. Luontosuhde on voimassa ihmisen syntymästä…

Pekka Kilpeläinen: Älykäs mittaaminen hyödyttää terveyttä

Pekka Kilpeläinen toimii tutkimusjohtajana Oulun yliopistossa. Erilaiset terveyttä mittaavat sensorit alkavat olla osa ihmisen arkipäivää – mitä hyötyä ja mitä haittaa näkisit tällaisessa mittaamiskulttuurissa olevan? Itsensä mittaamisesta on ainakin se hyöty, että opitaan seuraamaan omaa terveyttä ja hyvinvointia. Mitattaessa opitaan näkemään samalla, miten mikin tilanne, tekijä tai toiminta (esimerkiksi ravinto, nukkumisen määrä, liikkuminen) vaikuttaa mitattaviin…