Onko luontosuhde välttämätön osa hyvää elämää? Mitä on luonnon tuottama arvo? Ovatko aivot luonnossa kuin kotonaan? Tutustu uuteen tietoon meiltä ja muualta!
Onko mahdollista, että Suomi voisi hyödyntää luontoa kansantautien torjumisessa ja näin vähentää terveydenhuollon kustannuksia? Luonnolla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Mitkä ovat luonnon terveysvaikutusten taloudelliset hyödyt? Kuinka voisimme tehokkaasti hyödyntää luonnon terveyshyötyjä ja niiden potentiaalista taloudellista säästöä?
Tari Haahtelan, Hanna Haverin, Juha Jantusen ja Tiina Laatikaisen julkaisussa Lääkärilehdessä todetaan, että luonnon terveysvaikutuksiin liittyvä käsitteistö ja terminologia, kuten biodiversiteetti, luontokato, luontopositiivisuus, luontopuute, luontoterveys, planetaarinen terveys ja yhteinen terveys kaipaavat selventämistä lääkärikunnalle ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Anne Tolvanen ja Mikko Weckroth varoittavat 29.8.2020 Aamulehdessä, että metsien laajat hakkuut aurinkopaneelien tieltä voivat vähentää hiilinieluja. Aurinkovoimaloiden rakentaminen on Suomessa vilkasta, mutta se herättää huolta erityisesti metsien kaatamisen ja hiilinielujen katoamisen vuoksi. Aurinkopaneeleista on vähän tutkimustietoa, mutta niiden tiedetään muuttavan mikroilmastoa ja houkuttelevan vesihyönteisiä. Kannattava sijoittelu ja haittojen minimointi voivat parantaa aurinkovoimaloiden ympäristökestävyyttä.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jenni Lehtimäen on saanut 1,73 miljoonan euron rahoituksen Euroopan tiedeneuvostolta (ERC). Lehtimäen tutkimuksessa selvitetään, miten eri eliölajit, kuten bakteerit, arkeonit ja selkärankaiset, vaikuttavat ihmisen immuunijärjestelmän kehitykseen ja lasten terveyteen. Hankkeessa mitataan, mille eliölajeille vauvat altistuvat ensimmäisen elinvuotensa aikana ja mitä vaikutuksia tällä on immuunijärjestelmän kehitykselle sekä riskille sairastua myöhemmin immuunivälitteisiin sairauksiin.
Symbioottisilla mikrobeilla voi olla tärkeä rooli myös marjojen terveysvaikutteisten yhdisteiden muodostumisessa. Tutkimustiedon mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja, sillä muutokset ilmastossa ja ympäröivän metsäkasvillisuuden monimuotoisuudessa vaikuttavat myös mustikan marjaan.
Jonna Rönkän kolumni käsittelee vanhan majakanvartijan viisautta ja luonnon myönteisiä vaikutuksia ihmisen mielenterveyteen. Rönkä pohtii, miten luonto voisi auttaa lievittämään Suomen vakavaa mielenterveyskriisiä ja terveydenhuollon haasteita. Luontokokemusten hyödyntäminen voisi tarjota merkittäviä terveysvaikutuksia, ja jopa lyhyet hetket luonnossa voivat edistää hyvinvointia.
Onko mahdollista, että Suomi voisi hyödyntää luontoa kansantautien torjumisessa ja näin vähentää terveydenhuollon kustannuksia? Luonnolla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Mitkä ovat luonnon terveysvaikutusten taloudelliset hyödyt? Kuinka voisimme tehokkaasti hyödyntää luonnon terveyshyötyjä ja niiden potentiaalista taloudellista säästöä?
Tari Haahtelan, Hanna Haverin, Juha Jantusen ja Tiina Laatikaisen julkaisussa Lääkärilehdessä todetaan, että luonnon terveysvaikutuksiin liittyvä käsitteistö ja terminologia, kuten biodiversiteetti, luontokato, luontopositiivisuus, luontopuute, luontoterveys, planetaarinen terveys ja yhteinen terveys kaipaavat selventämistä lääkärikunnalle ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Anne Tolvanen ja Mikko Weckroth varoittavat 29.8.2020 Aamulehdessä, että metsien laajat hakkuut aurinkopaneelien tieltä voivat vähentää hiilinieluja. Aurinkovoimaloiden rakentaminen on Suomessa vilkasta, mutta se herättää huolta erityisesti metsien kaatamisen ja hiilinielujen katoamisen vuoksi. Aurinkopaneeleista on vähän tutkimustietoa, mutta niiden tiedetään muuttavan mikroilmastoa ja houkuttelevan vesihyönteisiä. Kannattava sijoittelu ja haittojen minimointi voivat parantaa aurinkovoimaloiden ympäristökestävyyttä.
