Suomalaiset ovat urheilukansaa, ja koko maan on sanottu juostun ja hiihdetyn maailmankartalle. Suomi on myös digitaalisuuden kehityksen kärkimaita. Sotkamon Vuokatissa olevassa liikuntateknologian yksikössä nämä kaksi asiaa, urheilu ja digitaalisuus, yhdistyvät.
Anni Hakkarainen toimii projektipäällikkönä Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikössä, JYU-Vuokatissa.
Mitä tarkoittaa virtuaalinen harjoitteluympäristö hiihdossa?
Vuokatin toimintojen osalta virtuaalinen harjoitteluympäristö tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että jokin arvokisareitti on mallinnettu virtuaaliympäristöksi ja tuotu osaksi hiihtomattoympäristössä tehtävää harjoittelua.
Milloin kehitystyö alkoi, keitä siinä oli mukana?
Kehitystyö alkoi Vuokatissa noin 10 vuotta sitten yhdessä JYU-Vuokatin ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kesken. KIHU, Suomen olympiakomitea, Suomen hiihto- ja ampumahiihtoliitot ja Vuokatin urheiluopisto (Vuokatti Sport) ovat olleet yhteistyössä mukana varsinkin Pekingin olympialaisista alkaen. Toki, Suomen Olympiakomitea oli oleellisessa roolissa jo PyeongChangin Olympialaisten alla, kun reitit kuvattiin tuolloin videokameralla moottorikelkan päältä.
Kuka tahansa ei olisi saanut tähän lupaa olympialaisten esikisoissa. Vuokatissa toteutetut arvokisareitit on annettu hyödynnettäväksi myös muualle Suomeen, etenkin KIHU:lle Jyväskylään. Pekingin olympialaisista lähtien arvokisareitit on toteutettu kaikista hiihdon arvokisareiteistä (sprintti) tai ampumahiihdon pikamatkareiteistä. Tällä hetkellä Vuokatissa on jo mahdollista harjoitella Milano-Cortinan olympialaisia varten.
Millaiseen tarpeeseen tällainen harjoitteluympäristö tulee?
Tarve on nähty etenkin arvokisoihin valmistautumisessa. Harjoittelemalla reittiä ennakkoon mattoympäristössä, urheilija voi valmistautua kisoihin enemmän henkisellä tasolla, mutta myös miettiä omaa taktiikkansa ennakkoon – missä radan kohdissa voi kokeilla irtiottoa jne. Tämä korostuu etenkin sprinttikisoissa, joissa voittajat ratkotaan pienillä marginaaleilla. Pitkiä matkoja ei ole mallinnettu, vaan on keskitytty maastohiihdon sprinttimatkoihin sekä ampumahiihtoon pikamatkoihin.
Miten se kehittää urheilijaa?
Tällä hetkellä kehittyminen tapahtuu ehkä enemmän henkisellä tasolla tuomalla hyvissä ajoin (noin puoli vuotta tai vuosi ennakkoon) arvokisaympäristö virtuaalisessa muodossa osaksi mattohiihtoharjoittelua ja näin tutummaksi urheilijoille. Toki sekin on mahdollista, että urheilija ja valmentaja saavat mahdollisuuden miettiä, josko tietynlaiseen harjoitteluun tulisi panostaa fysiikkaharjoittelussa, jos jonkin osuus koetaan vaativaksi.
Tällä tavoin voidaan puhua myös suorituskyvyn viilaamisesta paremmaksi. Alamäkien aikana urheilija ottaa kiinni hiihtomaton edessä olevasta kaiteesta, mutta tasaiset ja työpätkät (ylämäet) urheilija pystyy hiihtämään normaalisti rullasuksilla, kun hiihtomaton kulma mukailee reitin korkeusprofiilia. Maton nopeusprofiili voidaan säätää ennakkoon urheilijalle sopivaksi tai mattoa käyttävä valmentaja tai testaaja voi tehdä säätöjä maton nopeuteen harjoituksen aikana.
Kuinka hyvin digitaalinen kisareitti vastaa oikeaa, maastossa olevaa reittiä?
Mahdollisuudet hyvinkin ”yks’ yhteen” olevaan ympäristöön on olemassa, mutta tällaisen ympäristön tai reitin luominen vaatii paljon aikaa peligraafikolta ja ohjelmoijalta, ja tämä tietysti tarkoittaa sitten myös kustannusten syntymistä. Toki hyvinkin autenttisten ympäristöjen tai reittien toteutus on edelleen mahdollista, mikäli tähän halutaan panostaa. Tätä osaamista KAMK tarjoaa ulospäin.
Tällä hetkellä käytämme Vuokatissa reittigeneraattoria, joka kehitettiin yhdessä JYU-Vuokatin ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyössä Älylatu-hankkeessa. Hanke käynnistyi koronan alkuvaiheessa, joten osaltaan hanke vastasi myös siihen, ettei arvokisapaikkoihin voinut päästä niin hyvin ennakkoon tutustumaan. Reittigeneraattorilla voimme luoda reittejä tällä hetkellä noin 15 minuutissa pelkästään tarkkuus-GPS-datan avulla. Ympäristö ei välttämättä ole aivan autenttinen, mutta tällä tavoin olemme päässeet mahdollisimman hyvään kompromissiin hyötyjen ja mahdollisten heikkouksien sekä hinta-laatu-suhteen osalta.
Miten generaattori toimii, mitä sinne syötetään ja mitä tulee ulos lopputuloksena?
Minkä tahansa reitin tekeminen generaattorilla vaatii vain tarkkuus-GPS-datan, jonka avulla saadaan mahdollisimman paikkaansa pitävä korkeusprofiili ja mallinnettua tietysti myös reitin mutkat. Generaattorilla voidaan luoda reitti joko kesäiseen tai talviseen ympäristöön, jolloin tätä voidaan hyödyntää laajemmin muissakin lajeissa, esim. pyöräilyssä. Lisäksi maaston muotoja, puustoa tms. voidaan säätää ja saada ympäristöstä mahdollisimman paikkaansa pitävä.
Miten itse hiihtäjät ovat suhtautuneet digihangessa hiihtämiseen?
Arvokisoihin osallistuneet suomalaiset sprinttihiihtäjät ovat hyödyntäneet aktiivisesti eri arvoympäristöjä omassa mattoharjoittelussaan, ja heiltä on saatu positiivista palautetta.
Millaisia kehitys- tai laajennusmahdollisuuksia tällä hankkeella näet?
Matolla hiihdettäessä esimerkiksi ilmanvastus jää kokonaan kokematta, joten voisi ajatella, että autenttisuutta voitaisiin lisätä tällä tavoin. Lisäksi teknologia kehittyy nopeaa vauhtia, joten virtuaalisten ympäristöjen luominen hyvinkin todellisen tuntoiseksi voi olla tulevaisuudessa jo melko vaivatonta.
Onko jossakin vaiheessa mahdollista järjestää kilpailut digitaalisella reitillä?
Kaikki on täysin mahdollista. Etenkin harrastelijatasolla tällainen idea voisi herättää hyvinkin mielenkiintoa.
