Näkymätön maailma tehty näkyväksi

Ajankohta: 19.06.2023 klo: 08:30-14:00

Paikka: Oulun Yliopiston Tiedepuutarha (Kaitoväylä 5, Oulu) (Zoom linkin saa pyytämällä: susanna.kaisto (at) oulu.fi)  

Näkymättömän bionanomaailman vaikutus tieteeseen ja evoluutioon

Tiede pyrkii luomaan merkittävää uutta tietoa ja teknologiaa. Historia osoittaa, että kaikki yhteiskunnalliset innovaatiot liittyvät suoraan tai epäsuorasti suuriin teknologisiin läpimurtoihin, kuten valon ja ydinvoiman hyödyntämiseen tai lääketieteellisten hoitomuotojen kehittämiseen. Aika ajoin saavutamme riittävästi tietoa, joka mullistaa maailmankuvamme paradigmoja. Esimerkkejä tällaisista ovat aurinkokeskeinen maailmankuva, suhteellisuusteoria ja evoluution mekanismi. Elämme nyt monella tapaa paradigmanvaihdosta. Automatisoitu biotekninen tiede tuottaa valtavasti pirstaloitunutta biomolekyylitietoa eliöistä. Samalla digitaaliset ja mobiiliteknologiat, tekoäly sekä koneoppiminen muokkaavat jälkipandemia-aikaamme.

Argumenta-tapahtuma pyrkii tuomaan yhteen tutkijoita, jotka työskentelevät ja ovat kiinnostuneita nykyisestä elämäntieteiden paradigman muutoksesta. Kaikilla elävillä organismeilla on uusi tunnistettu kommunikaatiojärjestelmä, joka perustuu monimutkaiseen solunulkoisten rakkuloiden, eli ekstrasellulaaristen vesikkelien (EV) tai eksosomien, välittämään tiedonsiirtoon. Nämä EV:t ovat silmälle näkymättömiä ja niiden koko vaihtelee 5–1000 nanometriin. Ne muistuttavat aivojemme toimintaa, jota pitkään pidettiin pääasiassa synaptisten vesikkelien varassa. Nyt tiedetään, että kaikki aivosolut käyttävät EV-järjestelmää molekyylitiedon vaihtamiseen.

Yksi EV:den tärkeimmistä ominaisuuksista on niiden kyky kuljettaa molekyylitietoa biologisten esteiden, kuten veriaivoesteen, läpi. EV:t voidaan katsoa kriittisiksi biologisiksi ohjelmointiyksiköiksi, kun ne välittävät sisältöään kohdesoluille. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia sairauksien ymmärtämiseen, uusien diagnostisten menetelmien kehittämiseen ja hoitojen edistämiseen. Saatu tieto leviää laajalle tieteen piiriin ja sen ulkopuolelle.

Lähde mukaan tähän tulevaisuuden matkaan!

Programme

08:30 Coffee

Session 1 Introduction to extracellular vesicles (Chair: Anatoliy Samolyenko)

08.45–09.00 Seppo Vainio: Introduction to pico – nano – microcosmos
09.00–09.10 Ilkka Nissinen: Towards wearable Raman devices by means of CMOS technology
09.10–09.20 Vladimir Zhivonitko: On identification of extracellular nanoparticle subset by NMR
09.20–09.30 Seyedamirhosein Abdorahimzadeh: Towards nanomicrofluidics
09.30–09.40 Lauri Rannaste: miRNA and NC measures in printed microfluidics

Session 2 EVs in the environment, microbiome (Chair: Feby Pratiwi)

09.45–09.55 Minna Poranen: Bacterial viruses as nanobiotech tools
09.55–10.05 Katharina Kujala: Environmental microbes
10.05-10.15 Feby Pratiwi: Berry and tree secreted microvesicles and their roles

10.15-10.45 Coffee break

Session 3 EVs in health I (Chair: Nsrein Ali)

10.45–10.55 Saara Laitinen: EVs as future blood products
10.55–11.05 Niina Salokorpi: Glioma brain tumorgenesis challenge
11.05–11.15 Ville Pimenoff: Power of longitudinal cohort studies – Finnish Maternity Cohort
11.15–11.25 Jane Chen: T-cell nanobioworld
11.25–11.35 Nsrein Ali: Skin as a diagnostic unit
11.35–11.45 Anatoliy Samoylenko: Cancer nanobiocosmos

11:45-12.15 Brown Bag lunch

Session 4 Networking and discussion (Chair: Seppo Vainio)

12.15–14.00 Discussion. Topics: Possibilities to collaborate. Joint grant applications.

 

Kuvia tapahtumasta:

Panelistit ja puhujat

Seppo Vainio

Rooli: Hanke-työryhmän jäsen, järjestäjä

Saara Laitinen

Rooli: Hanke-työryhmän jäsen, puhuja

Tule mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan

Artikkelit

Hanna Haveri: Luonto on suojamuuri sairauksille

Hanna Haveri huomauttaa, että suomalaisten tutkimusten mukaan kaupungeissa elää keskimäärin terveempiä ja tyytyväisempiä ihmisiä.   Hanna Haveri on neurologian erikoislääkäri ja maailman ensimmäinen planetaarisen terveyden lääkäri. Hän työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueella Lahdessa. Haverin tutkimuksellinen kiinnostus on erityisesti luontokadon osuudessa sairauksien synnyssä. Kerro omasta taustastasi ja siitä, miten luonnon monimuotoisuus alkoi sinua kiinnostaa? Liikuin jo pikkulapsena paljon…

Ihon monipuolinen mikrobisto auttaa immuunipuolustusta

Ihon mikro-organismeilla on suoliston tavoin merkittävä rooli kehon immuunijärjestelmän parantamisessa. Helsingin yliopiston yhteisöekologi Mira Grönroos tutkii elinympäristön, mikrobiyhteisöjen ja ihmisen terveyden välisiä yhteyksiä. Hän on kiinnostunut millä tavalla metsässä oleskelu ja erilaiset kontaktit luontoon vaikuttavat ihon mikrobistoon.  Tavoitteena on löytää ratkaisuja ihmisen immuunipuolustuksen toiminnan parantamiseksi. Aihetta ei ole paljon tutkittu.   Allergialääkäri Tari Haahtela on…

Saara Kankaanrinta: Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän elinehto

    Turun yliopiston kunniatohtori Saara Kankaanrinta on kokenut ympäristövaikuttaja ja luonnonsuojelija, jolla on vahva yrittäjätausta. Kankaanrinta omistaa puolisonsa Ilkka Herlinin kanssa Qvidjan koetilan Paraisilla. Siellä tutkitaan ja kehitetään monimuotoisuutta ja harjoitetaan ilmastonmuutosta hillitsevää maa- ja metsätaloutta. Kankaanrinta on myös Luken johtokunnan varapuheenjohtaja. Kerro omasta taustastasi ja siitä, miten sinusta tuli luonnonsuojelija? Olen joensuulainen, elänyt…