Hanna Haveri huomauttaa, että suomalaisten tutkimusten mukaan
kaupungeissa elää keskimäärin terveempiä ja tyytyväisempiä ihmisiä.
Hanna Haveri on neurologian erikoislääkäri ja maailman ensimmäinen planetaarisen terveyden lääkäri. Hän työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueella Lahdessa. Haverin tutkimuksellinen kiinnostus on erityisesti luontokadon osuudessa sairauksien synnyssä.
Kerro omasta taustastasi ja siitä, miten luonnon monimuotoisuus alkoi sinua kiinnostaa?
Liikuin jo pikkulapsena paljon luonnossa sekä yksin että yhdessä perheeni kanssa. Kävin aina vähän mielialan mukaan erilaisissa paikoissa riippuen siitä mitä halusi milloinkin nähdä ja tarkkailla. Siinä tuli huomaamattaan tutustuttua luonnon monimuotoisuuteen. Lääkärinä kiinnostus on vain syventynyt ja yhteydet yhteiseen terveyteen myös tutkimustaustani kautta.
Miten ja mistä seikoista tavallinen ihminen havaitsee luontokadon?
Sellaisissa luontopaikoissa, joita on nähnyt aina säännöllisesti, muttei kuitenkaan päivittäin, näkee muutokset kaikista eniten. Kun maisema ja mitä se pitää sisällään ei olekaan se sama kuin vuosi sitten.
Mitä mehiläinen voi kertoa luonnon ja maapallomme tilasta?
Sattuipa sopivasti – olen mehiläistarhauksen puoliammattilainen. Mehiläinen kertoo hyvin vuodenkierrosta ja sääoloista. Koko yhdyskunnan käytös saattaa muuttua, jos on kovin poikkeukselliset sääolot. Tarhamehiläinen on myös jossain määrin riippuvainen ihmisestä toisin kuin luonnon omat mehiläiset, jotka ovat vielä herkempiä elinympäristöjen muuttumisen näyttäjiä.
Maapallo on miljardien vuosien kuluessa kokenut viisi sukupuuttoaaltoa ja meneillään on ilmeisesti kuudes. Millaisia aiemmat aallot ovat olleet – ja miten ne eroavat nykyisestä, joka on alkanut luonnon monimuotoisuuden häviämisenä?
Onhan se aika hurjaa, että 50 vuodessa jo pelkästään selkärankaisten villieläinten määrä on vähentynyt kolme neljännestä ja suomessa joka yhdeksäs laji on uhanalainen ja kaikki pelkästään yhden lajin eli ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Aiempiin sukupuuttoaaltoihin kuitenkin vaadittiin asteroidin törmäys tai joku muu valtava luonnonkatastrofi ja miljoonia vuosia.
Mitkä ovat suurimmat luontokatoa aiheuttavat tekijät niin Suomessa kuin maapallolla?
Maankäyttö eli se mihin ihminen hyödyntää metsiä, peltoja ja vesialueita. Ruoantuotanto on valtava maankäytön nielu.
Miten luontokato ja ihmisten terveys liittyvät toisiinsa?
Luonto on melkoinen suojamuuri monelta terveydelle haitalliselta tekijältä. Varmasti laajimmassa mittakaavassa yhteys näkyy luontokadon ilmastonmuutosta edistävästä vaikutuksesta ja ilmastonmuutos taas on todellinen terveyskriisi. Sitten on paljon muutakin, mihin yksipuoliset elinympäristöt meissä vaikuttaa, vaikkapa ihmisen vastustusjärjestelmään liittyvä eli niin sanottu immunologinen terveys.
Mitä taudinaiheuttajia on pahimmassa tapauksessa nousemassa esille?
Uusia eläimistä lähtöisin olevia influenssoja, apinarokkoja, koronaviruksia, pernaruttoa, ekinokokkia yms.
Onko maapallo muuten liian iso ja abstrakti asia, jotta tavallinen ihminen voisi sen käsittää – ja sen seurauksena jättää tärkeitä asioita ottamatta huomioon?
Jotenkin itselleni on helpompaa käsitellä asioita itselleni tärkeän luonnon kautta ja miettiä sitä, että jos kerran täällä jo näkee muutoksia, mitä se tekee, että näitä muutoksia on jokaikisellä paikkakunnalla, läänissä, maassa ja maanosassa, Siitä muodostuu koko planeetta.
Miksi ihmisten asuminen kannattaa järjestää kaupunkeihin?
Etäisyydet palveluihin ovat kaupungeissa sellaisia, että voi kulkea helposti jalan tai pyörällä, sosiaalista toimintaa on enemmän ja itse asiassa jopa virkistysalueetkin saattavat olla laadukkaampia. Suomalaisten tutkimusten mukaan kaupungeissa elää keskimäärin terveempiä ja tyytyväisempiä ihmisiä. Valintahan on tietenkin aina henkilökohtainen ja on niitäkin, jotka eivät vaan voi hengittää kaupungissa.
Tiedematka-hankkeen eräs tavoite on löytää uusia kestävämpiä ratkaisuja luonnon hyödyntämiseen ja ihmisen luontosuhteen kehittämiseen. Mitä arvelet, onko meillä vielä toivoa olemassa?
Karsastan aina ajatusta luonnon hyödyntämisestä, se voi sisältää niin paljon sitä mikä on johtanut meidät tähän maailmantilanteeseen. Entäpä, jos ajateltaisiin, miten voitaisiin tukea luontoa, niin, että me ihmisetkin hyötyisimme samalla kertaa. Siinä on pieni vivahde-ero. Joka tapauksessa ilman toivoa, ei ole oikein mahdollisuuksia toimiakaan. Toivo on se mikä motivoi. Mutta realistinen täytyy pystyä olemaan.
