Agroekologisella symbioosilla tarkoitetaan ruoantuotantoa, jossa maatilat, elintarvikkeiden jalostajat ja energian tuottajat toimivat paikallisesti yhdessä. Se tuottaa biomassoistaan bioenergiaa omiin tarpeisiin ja myyntiin. Markus Eerolan Knehtilän tila Hyvinkään Palopurossa toteuttaa tällaista symbioosia yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Knehtilän tila on Suomen suurimpia kasvinviljelyyn erikoistuneita luomutiloja. Tilan viljelykierrossa on ruista, tattaria, vehnää, öljyhamppua, kauraa sekä viherlannoitusnurmea. Tila tekee yhteistyötä lähellä toimivien yritysten kanssa.
”Agroekologiset symbioosit ovat myös YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mielestä tulevaisuuden ratkaisu kestävälle ruokatuotannolle,” sanoo Eerola.
Markus Eerola on Knehtilän tilan kahdeksas isäntä. Tila on ollut hänen sukunsa hallinnassa jo vuodesta 1796. 400 hehtaarin luomutilalla on peltojen keskellä myös biokaasuasema, jonka energia saadaan pääosin tilalla tuotetusta viherlannoitusnurmesta. Jäljelle jäävä massa käytetään lannoitteeksi.
Markus Eerola innostui biokaasusta jo 1990-luvulla. Vuonna 2010 Knehtilän tila siirtyi luomutuotantoon. Nurmea oli sen verran, että Eerola päätti kokeilla voisiko nurmen ohella biojätteestä tehdä biokaasua.
”Hyvinkään kaupunki ja myöhemmin vahvasti Helsingin yliopisto lähtivät mukaan kokeiluun. Kokeilujen jälkeen yliopiston akroekologian laitoksen tutkijat tekivät laskentamallin, jonka mukaan biokaasun tuottaminen kannattaisi. Mäntsälän kaupungin omistaman energianyhtiön Nivoksen toimitusjohtaja Esa Muukka oli ennakkoluuloton. Tulevaisuus oli Nivoksen asiantuntijoiden mukaan hajautetussa energiantuotannossa ja yritys lähti mukaan investoimaan biokaasulaitokseen.”
Nykyisin Metener Oy:n omistuksessa olevan biokaasulaitoksen tuotantokapasiteetti on Knehtilässä 2500 megawattituntia vuodessa. Laskennallisesti tilakokonaisuus tuottaa 70% energiaa enemmän kuin kuluttaa. Maatilojen yhteydessä toimivissa biokaasuvoimaloissa on valtavasti potentiaalia. Tulevaisuudessa biokaasu voisi korvata tiloilla käytetyn polttoöljyn.
”Jos Uudellamaalla käytettäisiin kaikki nykyinen nurmi, mikä ei ole käyttökelpoista eläinten ruokaan, maakuntaan mahtuisi yli 40 biokaasulaitosta”, sanoo Eerola.

Pienvoimalat tulevaisuutta
Knehtilän tila kuuluu Wageningenin yliopiston vetämään Lighthouse-verkostoon. Verkostoon kuuluvat 13 tilaa ovat esimerkillisiä kestävän kehityksen edelläkävijöitä. Knehtilän tila hyödyntää pelloilta leikattavaa apilanurmea sekä Palopuron akroegologisen symbioosin lähitilojen hevosen- ja kananlantaa, jotka kuivamädätetään biokaasulaitoksessa.
Lannoitteet sisältävät yleensä ennen kaikkea typpeä, fosforia ja kaliumia. Typellä on kaikkein tärkein vaikutus kasvin kasvuun. Ukrainan kriisi aiheuttaa epävarmuutta, sillä että typpilannoitteiden raaka-aineet saadaan Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Typpilannoitteen ammoniakki tehdään maakaasusta, mutta biokaasun metaania voidaan myös käyttää. Kaasun talteenotossa jäljelle jäävä jäännös levitetään edelleen lannoitteena pelloille.
Knehtilän tilan viherlannoituksen avulla lisätään viljelykiertoon ravinteita. Typensitojakasveihin kuuluvat apilat ja palkokasvit. Esimerkiksi hernekasvien juurinystyröissä elää typpeä ilmasta sitovia bakteereja, jotka jakavat sitä kasveillekin.
”Täsmä- ja luomuviljely parantavat maaperän kasvukuntoa, tilalla on toteutettu nykyään regeneratiivisiksi käytännöiksi nimettyä viljelymenetelmiä jo 1990 luvun lopulta alkaen,” sanoo Eerola.
”Ravinnepitoiset viherlannoituskasvit sitovat typpeä. Maaperän viljelykierron ja orgaanisen lannoitteen avulla maaperän rakenne paranee. Se säilöö ja vapauttaa kasveille paremmin vettä ja ravinteita ja sitoo tehokkaammin hiilidioksidia.”
Biolannoite rikastuttaa mikrobielämää ja tekee maan multavammaksi kuin keinolannoite. Samalla ruoantuotanto lisääntyy tehostamalla ravinteiden kierrätystä.
Biokaasu jalostetaan biometaaniksi käytettäväksi liikennepolttoaineena tai läheisille maatiloille lämmitysenergiana. Tilan läheisyydessä on Palopuro Biokaasu Oy:n omistama biokaasun tankkausasema. Ajoneuvojen tankkausasema saa biokaasun putkesta, joka on yhdistetty kuivamädätyksen varastosiiloihin.

”Minulla on haave, että tämäntyyppinen ruokajärjestelmä olisi olemassa kyläkunnittain tai usean tilan yhteistyönä, jolloin pystyttäisiin säilyttämään tällä hetkellä huonosti kannattavat maaseudun elinkeinot,” Markus Eerola sanoo.
”Tällä tavoin saataisiin lisää työtä ja lisäarvoa energiasta sekä jatkojalostusta. Näin voitaisiin säilyttää kyläkuntainen alkutuotannon malli. Tällä parannettaisiin myös omavaraisuutta ja huoltovarmuutta muuttuvassa maailmassa.”
Uutta toimintaa tilalle on tulossa. Uusi panimo alkaa valmistaa tilasta tuotetusta viljasta olutta ja jäte menee biokaasulaitokseen.
”Luomun heikon kannattavuuden takia haemme uutta toimintamallia, jotta tila pystyttäisiin säilyttämään tuotannossa.”
Lisätietoja:
Knehtilän tilan syötteet
nurmibiomassa noin 2 350 tn
hevosenlanta noin 1 000 tn
kananlanta noin 80 tn
Knehtilän tilan lopputuotteet
biokaasua 2 500 MWh/
mädätysjäännöstä noin 3 000 tn/a peltojen lannoite- ja maanparannusaineeksi

Maatalous agroekologisessa symbioosissa
- Monimuotoista
- Jalostusta paikallisesti
- Ravinne- ja enrergiaomavaraisuus
- Paikalliset energialähteet (biokaasu)
- Kiertotalous
- Vähäinen ympäristökuormitus
Koppelmäki, K., Parviainen, T., Virkkunen, E., Winquist, E., Shculte, R.P.O. & Helenius. J. 2019. Ecological intensification by integrating biogas production into nutrient cycling: Modeling the case of Agroecological Symbiosis. Agricultural Systems 170. 39 -48. https://doi.org/10.1016/j.agsy.2018.12.007
https://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/english/
https://www.lighthousefarmnetwork.com