Oulun yliopiston autoalan liiketoiminnan dosentti Jouni Juntunen uskoo, että fossiilisilla polttoaineilla liikkuvat polttomoottoriautot ovat pian historiaa ja tulevaisuus on päästötön sähkö ja vety.
Auto on liikkumis- ja kuljetusvälineenä ratkaisu moneen asiaan myös tulevaisuudessa, sanoo autoalan liiketoiminnan professori Jouni Juntunen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Logistiikkaa tutkivalle dosentille ja entiselle rekkakuskille näkemys autoilun eduista ei ole poikkeuksellinen, mutta Juntunen painottaan kokonaisuuden merkitystä. Yhteiskunta toimii kumipyörillä – ja lähitulevaisuudessa toivottavasti entistä päästöttömämmin ja tehokkaammin.
– Autot tai autoala eivät missään nimessä ole ongelma. 90 prosenttia kaikesta tavarankuljetuksesta tehdään autolla. Matkoistakin suurin osa ajetaan yksityisautoilla. Ja esimerkiksi junat eivät saisi matkustajia ilman syöttöliikennettä busseilla.
Juntunen pitää maanteillä liikkuvaa rekkaa logistisesti elintärkeänä kansallisessa kilpailukyvyssä ja hyvinvoinnissa.
– Totta kai joissakin paikoissa pärjää ilman omaa autoa, mutta niihinkin paikkoihin ruoka ja arjen kaikki tarvikkeet kuljetetaan autoilla. Ehkä se on ymmärtämättömyyttä, että emme näe miten iso merkitys autoilla lopulta on.
Kuljetusten hinta laskee
Juntunen on sitä mieltä, että kuljetusvälineissä paino keikahtaa autojen hyväksi liikenteen sähköistymisen myötä. Autoista tulee päästöttömiä ja liikkumisesta edullista.
– Autoilun hinta tulee laskemaan uusien polttoaineiden mukana. Ne eivät aiheita enää päästöjä samassa mitassa kuin polttomoottorit.
Uusiutuva energia muuttaa pari pientä asiaa. Se mullistaa kokonaisuuden ja aiemman käsityksen liikkumisesta.
–Vety on polttoaineena tutkimusten mukaan edellinen, jos sitä vertaa bensiiniin tai dieseliin, ja sitä pystyy valmistamaan tuulivoimalla. Kun vety yleistyy, niin muutospaine kasvaa valtavaksi. Vanhat polttoaineet eivät ole enää kilpailukykyisiä.
Uusiutuva energia ei sinällään ole se tärkein juttu liikenteen muutoksessa. Juntunen korostaa, että varsinainen vallankumous alkaa, kun autoihin alkaa tulla autonomisia ominaisuuksia. Vety lisäisi autojen digitalisaatiota.
– Autot voivat tarjota aivan uudenlaisia palveluita, joita ei liikkumiseen tällä hetkellä edes osata yhdistää. Auto voisi toimia vaikkapa yövahtina. Autot muuttuvat samalla tavalla kuin lankapuhelin muuttui kännykäksi. Aikaisemmin puhelimilla soitettiin. Nyt älypuhelin tekee paljon erilaisia toimintoja ja puhelut ovat jääneet toissijaiseksi.
Rautatie ei ratkaisu
Suomessa on meneillään keskustelu panostamisesta rautateihin. Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan on painettu suunnitelma rahoittaa niin sanottua Tunnin junaa Helsingistä Turkuun.
Matka lyhenisi 15 minuuttia. Juntusen mukaan hieman nopeutettu junayhteys ei kannata.
– Tunnin junan ympäristörasituksen takaisinmaksuajaksi on laskettu noin 140 vuotta. Se pitenee, kun rakentamisvaiheessa poltetaan fossiilisia polttoaineita. Tunnin juna ei ympäristöllisesti tule ikinä maksamaan itseään takasin.
Entistä kannattamattomammaksi rata Juntusen mukaan muodostuu, kun laskuissa otetaan huomioon, että 10 vuoden kuluttua meillä on jo runsaasti päästöttömiä autoja. Vetyrekoilla on edullista kuskata tavaraa kahden eteläsuomalaisen kaupungin välillä.
– Tunnin juna on panostus vanhanaikaiseen malliin. Rata-ajattelu on vanhentunutta. On paikallaan kysyä, kuinka paljon kannattaa enää rakentaa sellaista infrastruktuuria. Siinä vaiheessa kuin ratainvestoinnit alkavat olla valmiina, niin meillä on sähköinen liikenne ja vetyyn perustuva liikenne jo hyvin pitkällä. Ja se on edullisempaa kuin junaliikenne – ja ennen kaikkea puhdasta.
Maan huoltovarmuuden turvaaminen on noussut esille Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Suomi vie ja tuo yli 90 prosenttia tavarasta Itämerta pitkin. Jos reitti menee syystä tai toisesta tukkoon, maa on motissa. Nato-Suomessa onkin alettu puhua yhteydestä Jäämerelle esimerkiksi Kemistä tai Torniosta. Yhteys kulkisi raiteita pitkin.
– Lyhyet kaksoisraiteen pätkät vaikkapa Limingasta Ouluun ovat takuulla perusteltuja, mutta kokonainen junarata pohjoisesta jäämerelle huoltovarmuuden nimissä – siinä ei ole paljon järkeä. Maantietä kulkevat ajoneuvot ovat tulevaisuudessa edullisempia. Maantietä kulkevat ajoneuvot ovat häiriöiden näkökulmasta luotettavampia ja tulevaisuudessa nykyistäkin edullisempi vaihtoehto. Keskustelu on tässäkin lähtenyt liikkeelle vanhentuneesta maailmasta.
Teknologia on valmiina
Milloin vetyautot ovat siis arkipäivää ja käytössämme? Kysymys on Juntusesta väärin asetettu. Oikeampaa olisi kysyä, milloin ne halutaan ottaa käyttöön.
–Teknologia on valmiina. Polttokenno ei vaadi isoja muutoksia nykyisiin sähköautoihin. Voimalinjat ovat jo kovasti käytössä. Akun rinnalle vetypolttokenno ei ole iso hyppäys enää.
Mutta jotakin tarvitsee vielä tehdä:
– Enää puuttuu kansallinen päätös, mihin panostetaan.
Juntunen pitää pienen Utajärven vetysuunnitelmia oivallisena esimerkkinä, mihin myönteinen päätös hypätä uuden maailman kyytiin johtaa.
– Kun Utajärven kaltaiset pienet toimijat alkavat tekemään, se kasvaa pian kuin lumipallo. Ihmiset tajuavat tämän olevan nykypäivää, sillä se on puhdas, taloudellinen ja tehokkaampi tapa tuottaa polttoainetta.
Muut menevät edelle
Suomen täytyy Juntusen mielestä lisätä vauhtia muutoksessa. Pitää löytää suomalainen tapa olla mukana muovaamassa tulevaisuutta.
– Jos ei olla mukana, niin muut menevät kyllä edelle. Jos Ruotsi ottaa meitä ennen käyttöön vetyautot raskaassa liikenteessä, niin ne saavat hurjan kilpailuedun. Kustannukset olisivat huomattavasti alempana kuin Suomessa. Se taas merkitsisi, ettei Suomeen saataisi logistiikan kalleudesta johtuen uusia kansainvälisiä investointeja.
Juntunen luettelee, mitä pitää seuraavaksi tehdä. Vaaditaan panostusta vetoteknologian tutkimukseen ja tankkausverkostoon. Pitää tutkimuksen avulla löytää paras tapa toimia.
– Ja tutkittuun tietoon perustuen pitää tehdä oikeita päätöksiä. Ei niin kuin nyt, että päätetään vähän mielipiteiden mukaan musta tuntuu -periaatteella. Panostus oikeisiin tutkimuskonteksteihin on tehtävä nyt.
Tutkimuskontekstit muotoutuvat Juntusen mukaan energian logistiikasta eli siitä, miten pohjoisen runsas tuulivoima saadaan säilöttyä niin, että sitä voi käyttää koko ajan. Vetytankkausverkoston tutkimusta pitää edistää.
– Tutkitaan vedyn tarjontaa ja kysyntää, siis sitä missä mikäkin energiamuoto on tehokkain. Suomesta voi tulla suuri energian vientimaa. Edullinen energia on teollisuudelle valtava kilpailuetu.
Konttisähköä syrjäseuduille
VTT:n selvityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimakapasiteetti tuottaa jo kuuden vuoden kuluttua kolminkertaisen määrän energiaa Suomen tarpeisiin. Vetyä voisi tuottaa lähemmäs kaksi miljoonaa tonnia vuodessa.
Vedyllä voi olla merkittävä vaikutus asumiskustannuksiin. Juntunen uskoo, että vetyä voi käyttää haja-asutusalueella konttituotantona. Ei tarvitse vetää erikseen kallista sähkölinjaa vaan talon vieressä oleva liikuteltava vetykontti tuottaa käyttöenergian ja lämmön.
– Onnistutaanko? Sen päätämme itse. Epäolennaisuuksiin keskittyminen ja todellisuuden vieroksunta ei nyt kannata.
